IVY-maiden uudet raitiovaunut

| |

Tarkoituksenani oli luoda katsaus leveälle(1520/1524mm) raideleveydelle valmistettuihin edullisiin ja osittain matalalattiaisiin raitiovaunumalleihin. Näkökulmana on niiden mahdolliset käyttömahdollisuudet Suomen raitiotieprojekteissa halpoina ja toimivina ratkaisuina. Tarkastelun ns. mittatikkuna on Riikaan tilatut Škodan 15T vaunut, jotka täyttävät länsieurooppalaiset vaatimukset.

Entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuu kokoajan mielenkiintoista kehitystä raitioteiden kalustorintamalla. Alueen raitioteiden kalusto alkaa olla loppuun käytettyä ja edessä onkin joko raitiotien lakkautus tai uusinvestointi kalustoon. Matalalattiaisuus on lyömässä itsensä läpi ainakin jossain määrin. Länsimaisiin kilpailijoihinsa verrattuna vaunut ovat edullisia ja saatavissa pieninäkin toimituksina suomalaisten rautateiden 1524mm raideleveydelle sopivina. 1524mm raideleveys mahdollistaa duoraitiotieliikenteen, sekä olemassa olevien teollisuusratojen käytön raitiotien osana pienin kustannuksin. Myöskin kunnossapidossa ja radanrakennuksessa voidaan käyttää tietyiltä osin rautateillä käytössä olevia ratakuorma-autoja,  -kiskopyöräkaivinkoneita ja komponentteja.

Jos verrataan Riikaan tilattujen raitiovaunujen kappalehintaan 2,6 miljoonaa euroa, itäeurooppalainen valmistaja voi tarjota huomattavasti edullisemman vaihtoehdon, kun ei vaadita 100% matalalattiaisuutta. Täysmatalien vaunujen huonoihin puoliin kuuluvat usein ahtaat nivelet ja akselien sisätiloista viemä runsas osa. Näiden seikkojen takia saman pituisen matalalattiaisen ja normaalin vaunun kapasiteetissa onkin usein eroa tavallisen vaunun hyväksi. Täysmataluus ei siis ole välttämättä kaikkein käytännöllisin ratkaisu.

Škoda 15T
Tsekkiläinen Škoda jatkaa perinteisen itäeuroopan vaunuvalmistajan Tatran perintöä. Sosialismin aikana Tatrat olivat yleisvaunu. Vanhoja Tatroja löytyy vieläkin esimerkiksi Berliinistä, Tallinnasta ja Riiasta.

Škoda 15T
Leveys2500mm
Korkeus (sis.virroitin)3600mm
Pituus31600mm
Moottorit12 x 45kw
Kokonaisteho540kw
Kokonaiskapasiteetti190
Istumapaikat(2+1)60
Seisomapaikat(4 per/m²)130
Paino tyhjänä42tn
Akselit8 kpl
Kaarresäde m
Matalalattiaosuus100%
Korkeus350mm
Muunosan korkeus450mm
Kustannusten eroa vastaaviin hieman idemmässä valmistettuihin vaunuihin tuo monimutkaisempi rakenne, joka pääosin johtuu täysmataluudesta. Telit vievät merkittävän osan vaunujen sisätiloista. Matalalattiavaunuja Škoda on toimittanut useisiin Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupunkeihin.

Kotisivu: http://www.skoda.cz/en(englanniksi ja tsekiksi)

Vagonmash/PTMF
Pietarin raitioteiden konepaja ja kalustonvalmistaja. Esteettömän raitiotiekaluston toimittajana markkinajohtaja Venäjällä. Yritys on mm. toimittanut Varsovaan metrovaunuja.

71-154

Leveys2550mm

Korkeus3150mm

Pituus31500mm

Moottorit8 x 90kw

Kokonaisteho720kw

Kokonaiskapasiteetti220

Istumapaikat(2+1)50

Seisomapaikat(4 per/m²)n.170

Paino tyhjänä42tn

Paino täynnä68tn

Akselit8kpl

Kaarresäde14 m

Matalalattiaosuus43%

Korkeus350mm

Muunosan korkeus750mm

Mallin eri versioita on käytössä Volgogradissa, Pietarissa, Tulassa ja Nizhi-Novgorodissa. Pieni matalalattiaosuus johtuu pääosin väliosan teleistä. Jokainen ovi päätyovia lukuunottamatta on laiturin tasossa, mutta telien kohdilta vaunu on korkealattiainen. Vaunussa on siis kolme erillistä matalalattiaosuutta. Vaunun muotoilu noudattaa erittäin perinteistä linjaa verrattuna esimerkiksi länsieurooppalaisiin kilpailijoihinsa. Alhainen matalalattiaosuus on vaunun negatiivinen puoli. Vaunusta kuitenkin saatavissa versio noin 80% matalalattialla, jos keskimmäiset telit ovat juoksutelejä.

Kotisivut: http://www.vagonmash.ru/en_products.htm(englanniksi ja venäjäksi)

UKVZ
Ust-Katavin vaunutehdas on Moskovan raitioteiden pääkalustotoimittaja. Toinen Venäjän perinteisistä raitiovaunuvalmistajista.
KTM-30 / KTM 71-630
Pituus26500mm
Leveys2500mm
Korkeus3000mm
Paino tyhjä33tn
Paino täynnä55tn
Akselit6kpl
Kokonaiskapasiteetti200
Istumapaikat(2+2)58
Seisomapaikat(4 per/m²)130
Moottorit 4 x 90kw
Kokonaisteho360kw
Kaarresäde18m
Matalalattiaosuus70%
Korkeus370mm
Muunosan korkeus760mm
Vaunun matalalattiaosuus muodostuu 370mm korkeista osista, joissa ovet sijaitsevat. Näiden välillä sijaitseva osa on 760mm tai 470mm korkea, riippuen siitä onko väliosa teli moottoroitu. 370min ja 470min osien välinen erotus on loivaa ramppia. Näin vaunun matalalattiaosuudeksi muodostuu 70 prosenttia. Vaunun prototyyppi käytössä Moskovassa.

Kokonaisuutena soveltuva vaunu Suomen markkinoille. Huonoja puolia on ainakin vaunun matala sisäkorkeus, joka johtuu vaunun matalasta kokonaiskorkeudesta(3000m). Vaunu pääosin modernia muotoilua.

Kotisivut: http://www.ukvz.ru/(venäjäksi)


Belkommunmash
Valkovenäläinen raitiovaunujen- ja johdinautojen valmistaja, joka toimittanut vaunuja aiemmin lähinnä Minskiin.




Malli 84300M

Pituus25400mm
Korkeus(sis.virroitin)3900mm
Moottorit4 x 105kw
Kokonaisteho420kw
Istumapaikkoja(2+2)66
Akselit6kpl
Kokonaisteho420kw
Matalalattiaosuus80%
Korkeus350mm
Muunosan korkeus600mm
Mallin prototyyppi käytössä Minskissä. Vaunussa varsin paljon saksalaista tekniikkaa. Länsimainen tekniikka nostaa vaunun kustannuksia verrattuna muihin esiteltyihin vaunuihin, mutta silti vaunu on huomattavasti edullisempi kuin vastaavat länsikilpailijoiden mallit. Vaunua kuitenkin verhoaa tietynlainen mystiikka, jota ei ole omiaan poistamaan Valko-Venäjän sulkeutuneisuus. Kalustovalmistaja kunnostautunut aiemmin lähinnä bulkkivaunujen rakentamisessa.

Kotisivut: http://www.belcommunmash.by/(englanniksi ja venäjäksi)


Edellä mainittujen lisäksi olemassa on ukrainalaisen Tatra-Yug:in kaltaisia vaunuvalmistajia, mutta näissä vaunuissa matalalattiaosuus jää alle 10%. Vaunut eivät siis ole vertailukelpoisia edellä mainittujen kanssa.

Voisiko Suomessa käytössä oleva raitiovaunu näyttää sisältä tältä?
(KTM-30 uudelleen sisustettuna)

InterCityn paluu

| |

Viime viikon uutinen maakunnan raideliikenteestä oli VR Oy:n liikenne -ja viestintäministeriön (LVM) kanssa solmima yksinoikeussopimus, joka tuo Pori-Helsinki välille yhden edestakaisen IC2 junan 7.kesäkuuta 2010 lähtien. Juna lähtee Porista aikaisin aamulla ja palaa illaksi Poriin.

Uutinen Satakunnan Kansassa:
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194631607035/artikkeli/intercity+palaa+porin+radalle.html

Alla hieman spekulaatiotani Vaunut.orgissa

Vs: InterCity palaa Poriin

"Spekulaatiota: Uutisessa sanotaan "aikaisin aamulla". Onko 6:30 aikaisin? Mahdollinen voisi olla IC2 160 eli lähtöaika Porista olisi noin 04:00? IC2 runkohan seisoo nykyisin Tampereella. Muutoksen jälkeen runko seisoisi yön Porissa. Toivotaan kuitenkin että tuo IC2 166 on kyseinen juna. Täydentäisi mukavasti tarjontaa ollessa perillä Tampereella 07:50.

Nyt kun henkinen apina eli suoran junayhteyden puute saadaan poistettua, ehkä voidaan ruveta todella kehittämään Satakunnan suunnan raideliikennettä.

Mahdollisia keinoja voisi olla(näkökulmasta riippuen) mm.
Esteetön kalusto,
Suurempi nopeus/kiihtyvyys kalustolle --> lyhyempi matka-aika/lisäpysähdykset,
Lisätarjonta,
Lippujärjestelmän kehittely(Seutulippu??),
Rauman liikenne.

Mieluiten toteutetaan nämä kaikki. Seutulippu voisi olla nopeasti toteutettavissa. Lähivuosina taajamajunakalusto kuitenkin vaihtuu, jolloin toivottavasti saadaan esteettömyys ja suurempi kiihtyvyys."

Hieman jatkopohdintaa:

IC2 Poriin. Kysyn itseltäni: Mitä sitten? Matka-aikahan junalla tulee olemaan 3:30min, joten nopeampaa yhteyttä Helsinkiin odottaneet joutunevat pettymään. Nopeinta on edelleen vaihtaa Tampereella Pendolinoon. Tällöin matka-aika on lyhimmillään 3:05, mutta monella junalla 3:15. Lisäksi vaihto on tehty suhteelliseen helpoksi: Laiturilta toiselle voi liikkua käyttäen joko liukuportaita tai hissiä. Lisäksi osa tästä on lämpimissä sisätiloissa. Näin siis jos Pendolino on ajoissa ;)

Etätyön teko on IC-kalustossa helpompaa, mutta eikö oikea ratkaisu olisi ollut korvata kaikkien Pori-Tampere taajamajunien kalusto IC-vaunuilla? Tai toisaalta lisätä edes yksi vaunu, joka on esteetön ja jossa on virtapistokkeet kannettaville tietokoneille.

Suora IC2 vuoro liittyy VR Oy:n ja liikenne -ja viestintäministeriön (LVM)n väliseen sopimukseen, jolla VR:lle taataan yksinoikeus kaikilla liikennöimillään väleillä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Käytännössä siis estetään uusien toimijoiden tulo markkinoille ja näin betonoidaan VR:n monopoliasema kun sitä ei EU:asetuksen takia lakitekstillä enää voi määrätä.

Yksinoikeuden perusteluna on julkisen palvelun velvoite. Julkisen palvelun velvoitteeseen ei kuitenkaan kuulu esimerkiksi liikenne Raumalle vaikka kyseessä on 40.000 asukkaan kaupunki. Kyse siis hieman erilaisesta julkisesta palvelusta kuin esimerkiksi Yleisradion vastaava.

Tulevaisuudessakin suurin osa Pori-Tampere välin matkustajista tulee matkustamaan taajamajunilla IC2 junan sijaan. Uuden yhteyden merkitys riippuu paljolti siitä mihin aikaan se Porista lähtee. Parhaimmillaan se voi parantaa työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia Porista Tampereelle olemalla perillä noin 07:50.

Blogitekstien asiasanat