Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oikorata. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oikorata. Näytä kaikki tekstit

Lahden opit?

| |


Lahden oikorataa pidetään yleisesti Suomessa malliesimerkkinä kuinka raideliikenne voi kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Oikorata avattiin vuoden 2006 syyskuussa. Lahden ja Helsingin välillä liikennöivän paikallisjunan eli Z-junan matkustajamäärät kasvoivat suuremmiksi kuin oltiin odotettu. Ennusteet oli laskettu noin 400.000 matkan varaan. Ensimmäisenä vuonna ennusteen ylitettiin 150 prosenttisesti eli matkustajia olikin 600.000. Tämä nousu on merkittävä koska samaan aikaan linja-autovuorojen matkustajamäärät laskivat "vain" 100.000. Kaksi vuotta avaamisesta paikallisjunien matkamäärä oli kaksinkertaistunut ajalta ennen oikorataa. Lisämatkustajat siis siirtyivät pääosin pois henkilöautoista tai olivat täysin uusia.

Entä asukasluvun kehitys: Lahti-Helsinki moottoritie avattiin kokonaisuudessaan syksyllä 1999. Tämä näyttäisi vaikuttaneen osaltaan Lahden väestönkasvuun vuoden 2000 tienoilla. Oikoradan avaaminen on toinen merkittävä seikka. Molemmat näkyvät tilastoissa ja myöskin niiden ennakointi.


Lahden väestönkasvu
1999
0,46%
2000
0,26%
2001
0,64%
2002
0,44%
2003
0,29%
2004
0,03%
2005
0,13%
2006
0,36%
2007
0,55%
2008
0,78%
*2009
0,70%

*Ennakkotieto

Näyttäisi kuitenkin siltä että moottoritien tuoman piristysruiskeen vaikutus asukaslukuun lähti hiipumaan jo vuonna 2002 ja taittui käytännössä nollakasvuksi vuonna 2004. Itseasiassa ilman maahanmuuttoa vuosina 2004-2005 Lahti olisi ollut samassa asemassa kuin esimerkiksi Pori eli kokenut muuttotappiota. Oikoradan mukanaan tuoma kasvu sen sijaan näyttää olevan ennenkaikkea jonkin verran suurempaa, vakaampaa ja jatkuvan kasvu-uralla edelleen kolme vuotta radan avaamisen jälkeen. Tätä näkökulmaa tukee se että VR Oy:n touko- kesäkuussa 2007 teettämässä tutkimuksessa lahtelaisista jopa neljänneksen mielestä oikorata Helsinkiin vaikutti muuttoon Lahteen.

VR:n mukaan oikoradan Z-junissa tehtiin 2007 vuonna 700.000 matkaa. Lisäksi Helsingistä Lahteen tai päinvastoin kulki 320.000 matkustajaa Pendolinoissa ja Intercityissä. Tämä jakauman voidaan nähdään merkkinä siitä että paikallisjunat ovat näytelleet keskeistä osaa matkustajamäärien kasvussa. Usein tunnutaan ylikorostavan huippunopean ja harvoin pysähtyvän liikenteen merkitystä, kun alueen dynamiikan ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi keskeitä ensisijaisesti paikallisten liikkumistarpeiden tyydyttäminen. Tämä virheellinen korostus saattaa johtaa kalliisiin virhearviointeihin toteutetttavien joukkoliikennehankkeiden valinnassa.

Edellä mainitut seikat Satakunnassa?
Henkilöautolla Lahti-Helsinki kestää 1:09 minuuttia ja Z-junalla 1:00. Verrataan tätä meidän olosuhteisiin. Henkilöauto: Kokemäki-Pori 0:47, Kankaanpää-Pori 0:56. Vastaavasti matka-ajat Sataraiteella olisivat noin 0:42 ja 0:55. Tässä mielessä Sataraiteen matka-ajat ovat suurinpiirtein verrannollisia Lahden oikorataan.

Mitä muuta merkillepantavaa Lahden seudun raideliikenteessä on? Lahden ja Riihimäen välillä kulkee 18 edestakaista junaa päivässä ja matkustajia noin 300.000 vuodessa. Jos junaliikenne on järkevää ja yhteiskunnallisesti kannatettavaa tällä yhteysvälillä, on se sitä todennäköisesti myös Porista Kankaanpäähän, Kokemäelle ja Mäntyluotoon. Voidaan kysyä onko joukkoliikenne todellakin vain sivuseikka kun rakennamme maakuntamme kilpailukykyä?

Luettavaa:
Oikorata Wikipediassa, Lahden oikorata on imaissut henkilöautoilijoita (HS 6.9.2007), Lahden seudun muuttoliikeanalyysi 6.8.2009, Lahden väestömuutokset 2007(pdf), Työsukkulointi Pääkaupunkiseudulle(2006)(pdf)

Kommentteja Helsinki-Pori oikoradasta

| |

Alla pari kirjoittamaani kommenttia oikorata keskusteluun
- Joona

Satakunnan Kansan sähköinen keskustelupalsta Verkko-Birgit 8.10.2009:

"Lohja/Nummela-Helsinki välin toteutuminen on suhteellisen varmaa lähitulevaisuudessa. Tällä lyhyellä pätkällä merkittävän osan koko oikoratahankkeen väestöpohjan liikkumistarpeet pääkaupunkiseudulle on tyydytetty.

Vertaillaan suoraa oikorataa Forssan kautta ja toista vaihtoehtoa: Kokemäki-Toijala oikorataa keskenään:

Pori-Forssa-Espoo-Helsinki
Kokonaispituus noin 230km
, josta uutta rataa 170km
Realistinen matka-aika 1h 45min
Kustannukset(6milj/km): 1,1mrd.euroa

Pori-Huittinen-Toijala-Helsinki
Kokonaispituus noin 270km
, josta uutta rataa 85km
Realistinen matka-aika 2h
Kustannukset(6milj/km):0,5 mrd.euroa

Pähkinän kuoressa: Matka-ajan tiputtaminen nykyisestä tunnilla ja 5 minuutilla maksaa noin 500 miljoonaa euroa rakentamalla Toijalan oikorata. Minuutin aikasäästön hinnaksi tulee 7,7 miljoona.

Forssan oikoradan hinta säästettyä minuuttia kohti on 13,7 miljoona euroa eli melkein kaksinkertainen. Kalliita minuutteja.

Kysymys kuuluu: Kuinka paljon olemme valmiita maksamaan 15 minuutin säästöstä välillä Pori-Helsinki? Ja toisekseen olemmeko valmiita odottamaan 15 minuuttin lisäaikasäästöä 20-30 vuotta, kun voisimme saada 1h 15min 10-20 vuoden ajanjaksolla?

Kokemäki-Huittinen-Toijala radan on kokoluokaltaan samansuuruinen verrattuna esimerkiksi Lahden oikorataan ja ELSA-rataan. Forssan oikoradasta ei voi sanoa samaa. Toijala-Kokemäki radalla saataisiin myös Itä-länsi suunnassa liikkuvia tavarajunia pois ongelmalliselta Pispalan kannakselta Tampereella.

Pääasia on pitää silmät avoinna ja tutkia asioita eikä ottaa annettuja muka totuuksia automaattisesti faktoina..."
Joukkoliikennefoorumi 8.10.2009:
"Realistinen hanke olisi mielestäni Kokemäki-Toijala oikorata. Rata lyhentäisi matka-aikaa Porista Helsinkiin noin kahteen tuntiin. Uutta rataa tarvittaisiin noin 85km verrattuna nyt ehdotetun oikoradan 170 kilometriin. Kustannuksilta hanke olisi kaiketi samaa luokkaa kuin Lahden oikorata. Lisäksi radan kautta voitaisi ajaa kaikki idästä länsirannikon satamiin menevät tavarajunat. Tämä vapauttaisi ratakapasiteettia Tampereen lähijunaliikenteelle ja poistaisi monta tavarajunaa Pispalan kannakselta. Ainakin kaikki Jämsänkoskelta ja Jämsästä Raumalle menevät junat ja monia muita. Kokemäki-Lielahti rataa kulkevat matkustajajunat voitaisiin muuttaa osaksi Tampereen tulevaa lähijunaverkosto lisäämällä niille pysähdyksiä. Porista Tampereelle yhteydet nopeutuisivat nykyisestä ja tarjonta lisääntyisi, koska Toijalassa olisi mahdollisuus vaihtaa Tampereelle meneviin juniin."

Ratayhteydet Helsingistä Poriin selvitetään

| |

Satakunnan Kansa uutisoi kuinka Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö aikoo selvittää osana Velog - Vetovoimaa logistiikalla -hanketta suoran Pori-Helsinki ratayhteyden mahdollisuutta.

Tämä erityisesti Mikko Elon vaalima ajatus suorasta junaradasta saa nyt toivottavasti perusteellisen käsittelyn joka tuo keskusteluun myös fakta-argumentteja, jotka ovat tähän mennessä puuttuneet.

Kokemäeltä Huittisten ja Forssan kautta Helsinkiin jatkuva rautatie lisäisi kyllä esimerkiksi Sataraide-vision asukaspohjaa, mutta suoran radan kustannukset olisivat noin miljardi euroa. Tämä verrattuna Sataraiteen 250 miljoonaan tai URPO-radan  500 miljoonaan euroon painii aivan eri luokassa

Voidaan kysyä ovat Karkkila, Forssa ja Huittinen sellaisia keskuksia, jotka tuovat riittävän väestöpohjan tämän kokoiselle hankkeelle?

Velog-hankkeen sivut
Satakunnan Kansan verkkosivut 22.9

Päivitystä aikaisempaan: Satakunnan Kansa 6.10.2009

Blogitekstien asiasanat