Lahden opit?

| |


Lahden oikorataa pidetään yleisesti Suomessa malliesimerkkinä kuinka raideliikenne voi kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Oikorata avattiin vuoden 2006 syyskuussa. Lahden ja Helsingin välillä liikennöivän paikallisjunan eli Z-junan matkustajamäärät kasvoivat suuremmiksi kuin oltiin odotettu. Ennusteet oli laskettu noin 400.000 matkan varaan. Ensimmäisenä vuonna ennusteen ylitettiin 150 prosenttisesti eli matkustajia olikin 600.000. Tämä nousu on merkittävä koska samaan aikaan linja-autovuorojen matkustajamäärät laskivat "vain" 100.000. Kaksi vuotta avaamisesta paikallisjunien matkamäärä oli kaksinkertaistunut ajalta ennen oikorataa. Lisämatkustajat siis siirtyivät pääosin pois henkilöautoista tai olivat täysin uusia.

Entä asukasluvun kehitys: Lahti-Helsinki moottoritie avattiin kokonaisuudessaan syksyllä 1999. Tämä näyttäisi vaikuttaneen osaltaan Lahden väestönkasvuun vuoden 2000 tienoilla. Oikoradan avaaminen on toinen merkittävä seikka. Molemmat näkyvät tilastoissa ja myöskin niiden ennakointi.


Lahden väestönkasvu
1999
0,46%
2000
0,26%
2001
0,64%
2002
0,44%
2003
0,29%
2004
0,03%
2005
0,13%
2006
0,36%
2007
0,55%
2008
0,78%
*2009
0,70%

*Ennakkotieto

Näyttäisi kuitenkin siltä että moottoritien tuoman piristysruiskeen vaikutus asukaslukuun lähti hiipumaan jo vuonna 2002 ja taittui käytännössä nollakasvuksi vuonna 2004. Itseasiassa ilman maahanmuuttoa vuosina 2004-2005 Lahti olisi ollut samassa asemassa kuin esimerkiksi Pori eli kokenut muuttotappiota. Oikoradan mukanaan tuoma kasvu sen sijaan näyttää olevan ennenkaikkea jonkin verran suurempaa, vakaampaa ja jatkuvan kasvu-uralla edelleen kolme vuotta radan avaamisen jälkeen. Tätä näkökulmaa tukee se että VR Oy:n touko- kesäkuussa 2007 teettämässä tutkimuksessa lahtelaisista jopa neljänneksen mielestä oikorata Helsinkiin vaikutti muuttoon Lahteen.

VR:n mukaan oikoradan Z-junissa tehtiin 2007 vuonna 700.000 matkaa. Lisäksi Helsingistä Lahteen tai päinvastoin kulki 320.000 matkustajaa Pendolinoissa ja Intercityissä. Tämä jakauman voidaan nähdään merkkinä siitä että paikallisjunat ovat näytelleet keskeistä osaa matkustajamäärien kasvussa. Usein tunnutaan ylikorostavan huippunopean ja harvoin pysähtyvän liikenteen merkitystä, kun alueen dynamiikan ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi keskeitä ensisijaisesti paikallisten liikkumistarpeiden tyydyttäminen. Tämä virheellinen korostus saattaa johtaa kalliisiin virhearviointeihin toteutetttavien joukkoliikennehankkeiden valinnassa.

Edellä mainitut seikat Satakunnassa?
Henkilöautolla Lahti-Helsinki kestää 1:09 minuuttia ja Z-junalla 1:00. Verrataan tätä meidän olosuhteisiin. Henkilöauto: Kokemäki-Pori 0:47, Kankaanpää-Pori 0:56. Vastaavasti matka-ajat Sataraiteella olisivat noin 0:42 ja 0:55. Tässä mielessä Sataraiteen matka-ajat ovat suurinpiirtein verrannollisia Lahden oikorataan.

Mitä muuta merkillepantavaa Lahden seudun raideliikenteessä on? Lahden ja Riihimäen välillä kulkee 18 edestakaista junaa päivässä ja matkustajia noin 300.000 vuodessa. Jos junaliikenne on järkevää ja yhteiskunnallisesti kannatettavaa tällä yhteysvälillä, on se sitä todennäköisesti myös Porista Kankaanpäähän, Kokemäelle ja Mäntyluotoon. Voidaan kysyä onko joukkoliikenne todellakin vain sivuseikka kun rakennamme maakuntamme kilpailukykyä?

Luettavaa:
Oikorata Wikipediassa, Lahden oikorata on imaissut henkilöautoilijoita (HS 6.9.2007), Lahden seudun muuttoliikeanalyysi 6.8.2009, Lahden väestömuutokset 2007(pdf), Työsukkulointi Pääkaupunkiseudulle(2006)(pdf)

Blogitekstien asiasanat