Reitit

| |




Satakunnan paikallinen raideliikenne verkosto koostuisi lähitulevaisuudessa viidestä linjasta, joista kolme on seudullisia duo-raitiolinjoja ja loput Porin sisäisellä raitioverkolla liikennöitäviä linjoja. Lisäksi Pori-Tampere taajamajunat tarjoavat Kokemäeltä ja Harjavallasta erittäin nopeita yhteyksiä. Pohjoisessa suunnassa osa junista jatkaa Parkanoon asti jolloin Satakunnasta saadaan nykyistä nopeampi yhteys pohjoiseen ja reitille enemmän matkustajapotentiaalia.

Toteutus vaiheittain:
Verkoston toteuttaminen voidaan aloittaa pienimuotoisesti esimerkiksi sähköistämällä Mäntyluodon rata, rakentamalla kääntymisraide Mikkolaan ja rakentamalla raideyhteys Sampolasta Kauppatorin kautta Karjarantaan. Tällöin voidaan aloittaa liikenne Mäntyluotoon ja Kokemäelle tunnin vuorovälillä. Karjarannan ja Sampolan välillä vuoroväli olisi 15 minuuttia. Pohjoisen suunnan liikenteen aloittaminen vaatii Pori-Haapamäki radan Pori-Parkano välisen osuuden uudelleen avaamisen.
Malli 1:
Linjat:

Duoraitiolinjat
- Mäntyluoto-Kokemäki
- Mäntyluoto-Harjavalta
- Parkano/Kankaanpää-Tiilimäki


Raitiolinjat
- Pormestarinluoto-Tiilimäki 
- Vähärauma-Sampola
  
Paikallisjunat
- Rauma-Kokemäki

Kaukojunat:
- Pori-Tampere 

Raitiotieverkon pituus: 14,5km
Malli 1:Linjat pysäkkeineen(15.08.2009)


Malli 2:
Linjat:
 
Duoraitiolinjat
- Mäntyluoto-Kokemäki
- Mäntyluoto-Harjavalta

Raitiolinjat
- Vähärauma-Sampola

Paikallisjunat
- Rauma-Kokemäki
- Parkano/Kankaanpää-Ulasoori



Kaukojunat:
- Pori-Tampere

Raitiotieverkon pituus: 10km

Malli 3:
Linjat:

Duoraitiolinjat
- Mäntyluoto-Kokemäki
- Mäntyluoto-Ulvila
- Parkano/Kankaanpää-Tiilimäki


Raitiolinjat
- Pormestarinluoto-Tiilimäki
- Vähärauma-Mikkola
 
Paikallisjunat
- Rauma-Kokemäki


Kaukojunat:
- Pori-Tampere

Raitiotieverkon pituus: 19,5km
Linjaston periaatteita: 
Linjaston suunnittelussa lähtökohtana on ollut yhden vaihdon periaate eli mahdollisuus päästä mistä tahansa pisteestä toiseen riippumatta siitä matkustatko duoraitiovaunulla, taajamajunalla vai linja-autolla maksimissaan yhdellä vaihdolla. Päivittäisessä lähiliikenteessä vaihtojen määrä on minimoitava, jotta se olisi houkuttelevaa nykyisin henkilöautolla liikkuville. Linjaston pääasiallinen vaihtopiste Porissa on Kauppatori. Lisäksi vaihtoja taajamajunista raitioliikenteeseen tapahtuu Rautatieasemalla ja Karjarannassa. Vaihdot kaukoliikenteen linja-autoihin tapahtuvat Matkakeskuksessa. Muualla verkostossa erityisiä vaihtopaikkoja olisi Kankaanpäässä, Pihlavassa, Harjavallassa ja Kokemäellä. Pysäkkien sijoittelussa pääosaa näyttelee Satakunnan asutusrakenne. Rakennettavien katuraitiotieosuuksien vaikutusalueella Porissa asuu keskimäärin 2500 asukasta/ratakm. Saksassa raitiotien perustamisen alarajana on pidetty 2000 asukasta kilometriä kohti.

Myöhempiä laajennuksia
Raumalle voidaan liikennöidä Kokemäeltä duoraitiovaunuilla. Raumalla verkosto voidaan viedä katuverkostoon ja näin se myös palvelisi sisäisiä liikennetarpeita. Jos URPO-rata rakennetaan on mahdollista järjestää Pori-Rauma välinen liikenne raiteilla. Tämä yhteys loisi mahdollisuuden länsirannikon kaksoiskaupungille joka olisi keskuksena valtakunnan tasoa. Lisäksi Porissa on erinäisiä paikkoja, joihin voidaan uudis- ja täydennysrakentamisen kautta voidaan saada raitiolinjalle tarvittava väestöpohja. Kokemäeltä Huittisiin suuntautuva jatkoa voisi toimia aloitusinvestointina Helsingin ja Porin väliselle suoralle ratayhteydelle. Satakunnan ja mahdollisen Tampereen seudun raidejärjestelmien yhdistäminen Kokemäen ja Tampereen välillä voi olla järkevää jos verkosto ulottuu Tampereen suunnasta esim. Vammalaan asti.


Näytä suuremmalla kartalla

Blogitekstien asiasanat