Jotta Satakunnan paikallisraideliikenne voidaan toteuttaa vaatii se tietenkin investointeja sekä rautatieverkkoon että raitiotie osuuksiin. Investoinnit voidaan jakaa osiin, jotta rakentamisen kustannuksia saadaan hajautettua pidemmälle ajanjaksolle. On tarkoituksenmukaista että eri vaiheet toteutetaan yhteen menoon. Jos verrataan raideliikenteen investointeja Pääkaupunkiseudun hankkeisiin kuten Länsimetro on kustannustaso asukaslukuun suhteutettuna Sataraiteessa merkittävästi kevyempi. Kaiken lisäksi Sataraide tarjoaisi toteutuessaan merkittävästi kattavamman joukkoliikennejärjestelmän kuin Länsimetro. Näin ollen on syytä olettaa investointien suuruusluokan olevan realistinen. Investoinnit parantavan myös rataverkon välityskykyä ja näin myös muun henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen kilpailukykyä toisin kuin monet muut pelkästään henkilöliikenne hankkeet.Mahdollisia rakenteita:
Rautatiet- Sähköistys Pori-Mäntyluoto 20km
- 2-raide Pori-Harjavalta 27km
- Kohtaus/2-raide Ulasoori-Enäjärvi: 8km
- Pori-Parkano peruskorjaus 107km
- Elextroluxin raiteen parannus henkilöliikenteelle
- Kolmioraide Ruosniemen suunnasta Kokemäen suuntaan Mikkolaan
- Tiilimäki-Rautatieasema-Kauppatori-Isosanta-Pormestarinluoto
- Matkakeskus-Sampola
- Kauppatori-Karjaranta
- Karjaranta-Vähärauma-Ulasoori
- Isosanta-Elextrolux
- noin 12-15 raitiojunaa, joista neljä hybridmallia.
- Noin 60 pysäkkiä
Hankkeen toteutusaikataulu
Suunnitteluvaiheeseen kuluu aikaa johtuen hankkeen eri organisaatioiden rajojen ylittävästä luonteesta. Itse rakentaminen on mahdollista suorittaa hyvinkin lyhyessä ajassa. Eri vaiheet on järkevää toteuttaa yhteen menoon, koska rakennusorganisaation pystytys ja työtekijärekrytointi joudutaan tällöin toteuttamaan vain kerran. Lisäksi investoinneista saada täysi hyöty mahdollisimman nopeasti. Hanke voidaan myös aloittaa pienessä mittakaavassa, jossa aluksi esimerkiksi rakennetaan Sampola-Kauppatori-Karjaranta raitiotie ja Pori-Mäntyluoto radan sähköistys ja kohtausraiteet Nakkilan asemalle, jolloin voidaan aloittaa liikenne Mäntyluoto-Kokemäki tunnin vuorovälillä. Lisäksi voidaan liikennöidä Karjaranta-Sampola 15 minuutin vuorovälillä.
Kustannusten jakaminen
Pääosa Sataraiteen kustannuksista tulisi alueen kuntien ja valtion maksettavaksi. Myöskin EU-rahoitusta on mahdollista saada, mutta esimerkiksi Kehäradan tapauksessa se jäi noin 5 prosentin luokkaan eli ei muodostanut kovinkaan merkittävää osuutta. Esimerkkeinä valtion rahoitusosuuksista paikallisraideliikenne hankkeissa voidaan pitää Länsimetron 30 ja Kehäradan 70 prosenttia. Kun uusia henkilöliikenteen seisakkeita on avattu yleisesti laiturirakenteiden kustannukset jääneet kuntien maksettavaksi valtion huolehtiessa muista kustannuksista. Näin ollen merkittävimmät kustannukset alueen kunnille tulisi raitiotie osuuksien rakentamisesta. Porin sisäiset raitiotie ovat osa laajempaa seudullista ja valtakunnallista joukkoliikennejärjestelmää, joten valtion rahoitus osuus aikaisemmat hankkeet huomioiden olisi luokkaa 50-70 prosenttia. Kuntien rahoitusosuudesta suurimman osan maksaisi Porin kaupunki, jonka osuus alueen kuntien väestömäärästä nousee yli puolivälin ja jonka alueelle koko raitiotieverkko ja suurin osa pysäkeistä sijaitsisi .
