Etusivu

| |

Viimeisimmät päivitykset:
  • Päivitetty sivun ulkoasua ja rakennetta - 19.08.2012
  • Lisätty Bergen Pohjoismaisiin raitioteihin - 12.05.2010
NYT-blogissa:

Raitiovaunu Länsipuistossa

Näiden sivujen tavoite on herättää keskustelua joukkoliikenteen tilasta Satakunnassa. Toimiva ja tehokas joukkoliikenne yhdistää työssäkäyntialueita ja näin myös lisää alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden ja yritysten silmissä. Esimerkiksi paikallisraideliikenne voidaan nähdä maakuntaa eheyttävänä ratkaisuna, joka samalla vastaa yhteiskunnan viimeaikaisiin muutoksiin. Ja onhan Kokemäenjokilaakson paikallisraideliikennettä esitetty jo Alvar Aallon Kokemäenjoen seutusuunnitelmassa vuonna 1942!
Mahdollinen toteuttamismalli
Raideliikenteen toteuttamismalliksi joustavin on ns. duo-periaatteella toteutettu liikenne eli sellainen jossa käytetään hyväksi sekä rautateiden ja raitioteiden parhaita puolia. 

Duomallin etuja verrattuna perinteiseen raideliikenteeseen ovat:
  • Mahdollisuus poistua nykyisiltä rautatieväyliltä esim. kaupungin keskustaan.
  • Kevyempi kalusto joka mahdollistavat tarvittaessa lyhyemmän pysähdysvälin. Näin rinnakkaisten täydentävien joukkoliikenneyhteyksien tarve on vähäisempi.
  • Vaihtojen pienempi määrä ja näin viihtyisämpi ja selkeämpi joukkoliikenne

Duo-periaatteen edut realisoituvat erityisesti Porissa, koska kaupungin keskusta sijaitsee osittain etäällä nykyisistä rautateistä. Lisäksi ammattikorkeakoulun Vähärauman kampus ja Porin yliopistokeskus ovat vaikeasti saavutettavissa tavanomaisella raideliikenteellä. Pelkästään nykyisille radoille rakennettu liikenne ei siis juurikaan palvelisi Porin sisäistä liikennettä ja ei näin tuottaisi juurikaan lisäarvoa suurelle osalle väestöä. Pahimmillaan se vain loisí yhden päällekkäisen järjestelmän lisää.

Miksi raideliikenne?
Usein kysytään miksi raideliikenteeseen pitäisi sijoittaa kun nykyisin linja-autotkin kulkevat puolityhjinä. Vastaus on; Juuri sen takia. Linja-autojen nykyinen käyttöaste osoittaa että ne eivät houkuttele matkustajia. Joukkoliikenteen potentiaalisia matkustajamääriä voi ennakoida eri väylillä kulkevien henkilöautojen määriä tarkailemalla. Porin ja Harjavallan välillä kulkee yli 10.000 ajoneuvoa päivässä. Liikenne kaupunkien välillä on kasvanut 1900-luvun jälkipuoliskolla räjähdysmäisesti. Tämä kasvu on lähes kokonaisuudessaan kanavoitunut henkilöautoliikenteeseen. Useissa kaupungeissa siirryttäessä laadukkaista bussijärjestelmistä raidejärjestelmiin voidaan todeta siirtymän kasvattaneen joukkoliikenteen käyttöä noin 50%. Joissain tapauksissa lähes 100 % kasvu on saavutettu. Kulkeminen omalla väylällään poistaa merkittävän osan linja-auto liikennettä vaivaavista ongelmista. Nopeampi kiihtyvyys ja mahdollisuus monin paikoin suuremman nopeuden käyttämiseen takaavat lyhyemmät matka-ajat. Lisäksi raideliikenne parantaa alueiden viihtyvyyttä ja luo kaupunkimaista ympäristöä.
Ruohopintainen raitiotie Saksassa


Millainen Sataraidevision Satakunta on vuonna 2030?
Työssäkäynti ja harrastaminen käyttäen joukkoliikennettä on mahdollista alueella riippumatta asuinkunnasta. Kaupunkiseutu on työmarkkinoiden puolesta monimuotoinen ja tarjoaa työmahdollisuuksia suurelle kirjolle eri alojen osaajia. Porista on muotoutunut elinvoimainen aluekeskus, jossa on valtakunnallisellakin tasolla mielenkiintoisia tapahtumia ympäri vuoden. URPO-rata on käytännössä yhdistänyt Satakunnan kaksi suurta keskusta eli Porin ja Rauman toisiinsa. Urheilussa Satakuntalaiset seurat menestyvät laajasta harrastajapohjasta ja onnistuneesta työnjaosta johtuen: Kasvattajaseurojen ja huippuseurojen yhteistyö on saumatonta toimivien yhteyksien ansioista. Näin nuorten ei tarvitse tehdä kompromisseja nykyisen elämänsä ja harrastuksen välillä, vaan seutu tarjoaa mahdollisuudet edetä lajissa kuin lajissa valtakunnan huipulle. Koulutuksessa yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu tarjoavat seudun ihmisille mahdollisuuden koulutuksen hankkimiseen asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kotikunnan opetustarjonta ei enää entisessä määrin rajoita koulutusmahdollisuuksia peruskoulun jälkeen. Työssäkäyvien täydennyskoulutus on muuttunut helpommaksi johtuen parantuneista joukkoliikenneyhteyksistä. Ne mahdollistavat matka-ajan käyttämisen tiettyjen rutiininomaisten toimien kuten esimerkiksi sähköpostin lukemiseen. Esteetön joukkoliikenne mahdollistaa myös liikuntarajoitteisten  ja seniorien osallistumisen yhteiskunnan toimintaan huomattavasti aiempaa paremmin.